torstai 26. tammikuuta 2017

Kuivaruoka altistaa diabetekselle

Jatketaan ruokinta-asioissa. Käsittelin viime postauksessa hiilihydraattien terveysvaikutuksia ja yksi terveysvaikutus on se, että hiilihydraatit nostavat veren glukoosi- ja insuliiniarvoja ja siten voivat altistaa diabetekselle. Uunituoreessa tutkimuksessa tästä saatiin kuitenkin lisää näyttöä.

Tutkimuksessa verrattiin diabetesta sairastavia kissoja terveisiin kissoihin. Tutkimustuloksia oli paljon, mutta näin subjektiivisesta näkökulmastani ehkä tärkeimpänä tuloksena normaalipainoisilla kissoilla kuivaruoan syöttäminen pääruokana (yli 75 % ruoasta) näyttäytyi riskitekijänä diabetekselle. Kostean ruoan (= märkäruoka, raakaruoka ja kotiruoka) syöttäminen pääruokana (yli 75 % ruoasta) taas suojasi diabetekselta, myös verrattuna sekaruokintaan (noin 50 % kuivaa ja 50 % kosteaa). Ylipainoisilla kissoilla samaa tulosta ei havaittu, mahdollisesti koska ylipaino itsessään on todella suuri riskitekijä.

Toinen mielenkiintoinen tutkimustulos oli, että epäaktiivisilla ja keskiaktiivisilla sisäkissoilla oli suurempi diabetesriski kuin ulkokissoilla. Aktiivisilla kissoilla taas diabetesriskissä ei ollut eroa. Fyysinen aktiivisuus lisää ihmisillä insuliiniherkkyyttä, joka suojaa diabetekselta, ja tämä saattaisi pitää paikkaansa myös kissoilla. On siis tärkeää muistaa aktivoida sisäkissoja leikittämällä ja tarjoamalla kiipeilypaikkoja ja muita aktiivisuutta lisääviä resursseja!

Epäaktiivisuus altistaa diabetekselle, joten myös sisäkissan tassuihin on hyvä saada vipinää.

perjantai 6. tammikuuta 2017

Katsaus ruokavalion terveysvaikutuksiin

Elintavoilla on suuri merkitys terveydelle. Osa sairauksista on täysin geneettisiä, mutta suurimmassa osassa elintavat määräävät ainakin osittain, sairastuuko yksilö vai ei. Näin on esimerkiksi diabeteksessa, jossa geneettinen alttius vaikuttaa sairastumisen todennäköisyyteen mutta sairaus puhkeaa vasta otollissa olosuhteissa. Terveellinen ruokavalio on tärkeä osa terveellisiä elintapoja ja sen merkitys ihmisten terveydelle tunnustetaan nykyään laajasti. Myös kissalla ruokavalio voi vaikuttaa suuresti terveyteen. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen suppeahkosti sitä, miten erityisesti hiilihydraatit voivat vaikuttaa haitallisesti kissan terveyteen ja toisaalta miten korkeaproteiininen ruokavalio voi parantaa sitä.

Kissa on puhdas lihansyöjä, joka ei tarvitse kasviperäisiä tuotteita ruokavaliossaan. Sillä ei myöskään ole ravitsemuksellista tarvetta hiilihydraateille 1. Anekdoottina voisi kuitenkin mainita, että kuten meillä ihmisilläkin, myös kissalla esim. aivot, keskushermosto ja punasolut voivat kuitenkin käyttää energianlähteenään ainoastaan glukoosia. Tämä glukoosi kyetään kuitenkin tuottamaan proteiinista, joka voikin olla syy kissan valtavalle proteiinintarpeelle 2. Kohtuu tuoreen tutkimuksen mukaan aikuinen kissa tarvitsee kuivaruoasta 5,2 grammaa proteiinia painokiloa kohden päivässä ylläpitääkseen lihasmassaa 3. Nelikiloinen kissa tarvitsisi siis yli 20 grammaa proteiinia päivässä pysyäkseen optimaalisessa kunnossa. Luonnossa kissat saavat runsaasti proteiinia syömistään saaliista 4, mutta huonolaatuisella ns. ”markettiruoalla” proteiinin saanti voi jäädä jopa huomattavasti alle tämän. Suuri hiilihydraattien saanti voi vielä heikentää proteiinien imeytymistä 5, joka pahentaa entisestään proteiinivajetta. Vanhoilla kissoilla esiintyy monia sairauksia, jotka lisäävät lihasten surkastumista ja myös ikä tuo tullessaan lihasmassan kutistumisen 6, joten erityisesti vanhoilla päivillä riittävä proteiininsaanti olisi tärkeää. Monissa senioriruoissa taas päinvastoin proteiinin määrää on vähennetty entisestään.


Hiilihydraattien suurin haitta koituu virtsateille. Hiilihydraatit nostavat virtsan pH:ta, joka lisää struviittikiteiden muodostumista 7, 8. Hiilihydraattipitoinen ruoka lisää myös struviitteja muodostavan sakan määrää virtsassa, joka taas johtaa siihen että kiteitä muodostuu helpommin heti kuin ympäristö (käytännössä siis pH) on siihen otollinen 8, 9. Korkeaproteiininen ruokavalio toimii struviittikiteiden ehkäisijänä itseasiassa tehokkaammin kuin eläinlääkärin virtsakideruoat, koska pH:n alentamisen lisäksi ne myös vähentävät sakan määrää, jota kideruoat taas eivät tee 7, 10. Korkeaproteiininen ruokavalio vähentää myös kalsiumoksalaattikiteiden riskiä 11. Virtsatiesairaudet ovat kissojen yleisimpiä sairauksia ja tuoreen tutkimuksen mukaan kuudella prosentilla suomalaisista maatiaiskissoista oli jossakin vaiheessa elämäänsä ollut virtsakiteitä 12, joten ruokavaliolla voisi olla suuri merkitys myös kissojen kansanterveydelle.

Hiilihydraateilla on myös muita negatiivisia terveysvaikutuksia. Korkeahiilihydraattinen ruokavalio voi lisätä diabeteksen riskiä, sillä se nostaa veren glukoosi- ja insuliiniarvoja 13, 14, vaikkakin ylipaino on kaikista tärkein diabeteksen riskitekijä 15. Laihduttavalle kissalle korkeaproteiininen ruokavalio on erinomainen valinta, sillä korkeaproteiininen ruokavalio vähentää kehon rasvattoman massan hupenemista ja korkeaproteiinisella ruokavaliolla kissa voi syödä enemmän ylläpitääkseen samaa laihdutustahtia, jolloin laihdutus ei ole kissalle niin raju kokemus 16. Hiilihydraatit voivat myös lisätä fermentaatiota ja kaasun muodostusta suolistossa 5, joka voi johtaa varsin ikäviin hajuhaittoihin.


Tiivistyksenä voitaisiin siis sanoa, että kissa ei kuole hiilihydraatteihin tai elä ikuisesti proteiinirikkaalla ruoalla, mutta parhaiten kissan terveyden takaa syöttämällä pääasiassa kosteaa, lihapitoista, korkeaproteiinista ja vähähiilihydraattista ruokaa. Tällaista ruokaa olisi siis esimerkiksi hyvälaatuinen täysravintomärkäruoka tai hyvin koostettu raakaruokavalio. Maukkaita ja terveellisiä ruokahetkiä!


Lähteet:
1. http://avmajournals.avma.org/doi/abs/10.2460/javma.2002.221.1559
2. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21088842
3. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23362342
4. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22005434
5. http://jn.nutrition.org/content/124/12_Suppl/2568S.extract
6. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22111652
7. http://europepmc.org/abstract/med/3672831
8. http://avmajournals.avma.org/doi/abs/10.2460/ajvr.2004.65.138
9. http://europepmc.org/abstract/med/8950426
10. http://avmajournals.avma.org/doi/abs/10.2460/ajvr.2003.64.1059
11. http://avmajournals.avma.org/doi/abs/10.2460/javma.2001.219.1228
12. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5002895/
13. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/labs/articles/22005439/
14. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22005401
15. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0195561612002100
16. http://jn.nutrition.org/content/139/5/855.short