torstai 5. marraskuuta 2015

Älä luota kissauutiseen

Mulla olisi tuhat ja yksi tehtävää asiaa ja useampikin blogikirjoitus odottamassa (kuten Pikkupetojen Piivin antama haastepostaus, se on kyllä vielä tulossa vaikkakin myöhässä!), mutta nyt eräs uutinen tuli ärsytyskynnyksen yli niin heilahtaen että mun on vaan pakko kirjoittaa tämä alta pois.

Kuinka moni on viime päivinä törmännyt uutiseen tutkimuksesta, jonka mukaan kotikissa haluaa tappaa ihmiset? Varmaan ihan liian moni. Tämä uutisointi on esiintynyt pelkästään Suomessa ainakin viidessä lehdessä ja maailmanlaajuisesti vähintäänkin kymmenissä. Uutisessa siteerataan tutkimusta, jonka mukaan kotikissat ovat dominoivia, neuroottisia ja impulsiivisia, ihmisiä pelkääviä ja ahdistuneita. Lisäksi luonteenpiirteet ovat hyvin samanlaisia kuin isommilla kissaeläimillä, jonka takia siis kissat haluavat tappaa ihmisiä ja tekisivät niin jos olisivat isompia. Ikävä juttu on se, että alkuperäisen jutun toimittaja on joko tulkinnut tutkimuksen aivan täysin väärin tai on tarkoituksella voimakkaasti vääristellyt tutkimuksen johtopäätöksiä, jotta saisi aikaiseksi raflaavamman otsikon.

Mitä sitten oikeasti tutkittiin? Persoonallisuuden rakennetta, jota tutkijat halusivat verrata eri kissaeläinlajien välillä saadakseen tietoa persoonallisuuden evoluutiosta. Persoonallisuus koostuu monista eri piirteistä, joista osa on tiiviisti yhteydessä toisiinsa: luonteeltaan esimerkiksi lämpimät ihmiset ovat yleensä myös yhteistyökykyisiä ja empaattisia ja tälläiset ihmiset ajattelevat yleensä myös muista hyvää. Kun yhdistetään nämä toisiinsa tiiviisti yhteydessä olevat piirteet, saadaan esiin persoonallisuuden rakenne. Ihmisillä yleisesti hyväksytyin rakenne on Big Five -malli, johon kuuluu viisi suurempaa kokonaisuutta (ulottuvuutta): ekstraversio, neuroottisuus, tunnollisuus, avoimuus uusille kokemuksille sekä sovinnollisuus. Ihmisen persoonallisuutta voi ajatella piirakkana, jossa on viisi palaa, ja nämä palat ovat persoonallisuuden ulottuvuudet, jotka muodostavat yhdessä ihmisen persoonallisuuden. Näitä viittä piirrekokonaisuutta voi myös ajatella janoina, joille kaikki ihmiset voi asettaa:


Ihmisyksilön persoonallisuuden pääpiirteet saadaan kuvattua sijoittamalla piste jokaiselle janalle. Mihin omat pisteesi sijoittuisivat?

Toiset ovat ulospäinsuuntautuneempia kuin toiset ja niin edelleen. Se että persoonallisuuden rakenne on tälläinen ei tarkoita sitä että kaikki ihmiset olisivat neuroottisia, ulospäinsuuntautuneita, tunnollisia, miellyttäviä ja avoimia uusille kokemuksille, vaan tästä suuresta ihmispopulaatiosta löytyy kaikkia näitä ääripäitä (tunnollinen-epätunnollinen, ekstravertti-introvertti jne) ja myös kaikkea ääripäiden väliltä. Tätä tutkimuksessa tutkittiin, eivätkä tutkijat mitenkään ota kantaa kotikissojen luonteeseen suhteessa muihin lajeihin. Tutkimuksessa ei siis sanota että kissat ovat "jännittyneitä, epäluuloisia, epävarmoja ja ne pelkäävät ihmisiä". Eikä tutkimuksessa myös sanota että kotikissat "haluavat tehdä selvää jälkeä ihmisistä", kuten Karjalainen uutisoi.

Vähän vanhempi uutinen on kissojen suhteesta ihmisiin otsikolla Yritätkö puhua kissallesi? Tutkimus: Turha vaiva - kattia ei kiinnosta. Uutisen mukaan kissat eivät ole kiinnostuneita omistajistaan, vaan viittaavat kintaalla kutsuhuutoihin. Todellisuudessa tutkimuksessa nauhoitettiin kissan kanssa käyttetty kutsuhuuto sekä omistajan että useamman muun samaa sukupuolta olevan henkilön sanomana. Kissoille soitettiin näitä satunnaisessa järjestyksessä ja havaittiin että kissat reagoivat voimakkaammin omistajan kuin vieraiden ihmisten kutsuun. Kissat siis selvästi tunnistavat omistajansa äänen samankuuloisten äänien joukosta. Tutkimuksessa mukana olleet kissat reagoivat ääneen lähinnä suuntaavilla eleillä, siis korvia tai päätä kääntämällä, kun taas monet koirat lähtivät etsimään omistajaa tai haukkuivat äänen lähteelle. Tämän tutkijat epäilivät johtuvan koiran historiasta laumaeläimenä. Tutkimuksen tuloksista voi kuitenkin päätellä, että kissa tosiaankin on kiinnostunut omistajastaan.

Kohtuullisen tuore uutinen on se, että "Kissa ei ehkä välitä omistajastaan pätkääkään". Tämä kyseinen kirjoitus sinällään mukailee aika hyvin tutkimuksen tuloksia, mutta otsikko on taas kerran todella raflaava. Tutkimuksessa todettiin, että kissat eivät hae omistajastaan turvaa kuten koirat, vaan niiden suhde ihmiseen on jollakin toisella tasolla. Tässä täytyy tosin arvostella tätä tutkimusta sen verran, että otoskoko on pieni. Lisäksi osa tyttökissoista oli leikkaamattomia ja yhtä lukuunottamatta kaikki kissat olivat vapaasti ulkoilevia, ja nämä molemmat saattavat vaikuttaa tuloksiin, mutta eiköhän tätä tutkita vielä lisää samankaltaisemmalla ja suuremmalla populaatiolla.


Pixel Dividers


Mitä sitten kannattaa tehdä jos törmää kummalliseen artikkeliin? Ole lähdekriittinen, kyseenalaista ja epäile. Etsi käsiisi alkuperäinen tutkimus. Alkuperäisen lähteen löytäminen voi olla vaikeaa, mutta jos jossakin uutisessa mainitaan tutkijan nimi tai julkaisun nimi ja julkaisuajankohta, on mahdollista löytää tutkimus. Usein tutkimusta ei pysty lukemaan kokonaan maksutta, mutta lue edes tiivistelmä ja mieti, miten hyvin lukemasi uutinen kuvasi tutkimuksen tiivistelmää. Jos ne eivät sovi yhtään yhteen, lähetä palautetta lehteen tai suoraan uutisen kirjoittajalle. Ja ennen kaikkea, ennen alkuperäislähteen lukemista älä syytä tutkijoita siitä että tutkimus on surkea! Harva tutkimus on oikeasti niin hyödytön kuin uutiset antavat ymmärtää, vaan yleensä kyse on tahattomasta tai tahallisesta johtopäätösten väärinymmärtämisestä. Sitä paitsi tietoa ei ole koskaan maailmassa liikaa. Ja nyt loppuu avautuminen ja jatkuu työnteko. :D

22 kommenttia:

  1. Hyvä Milla! Lähdekriittisyys on tavattoman tärkeää. Noista harhaanjohtavista uutisista voi ehkä lukea rivien välistä aina yhtä rasittavaa koirat vs. kissat-asetelmaa (koira on ihmisen parhaita ystäviä, kissaa ei vaan kiinnosta). Päättelyketjut vaikuttaa aika lailla tältä: koska kissat eivät juokse haukkuen ja häntää heiluttaen omistajansa luokse, ne haluavat salaa tappaa ihmisensä. Hei pliis, kissat ei olekaan koiria! Lajierot viestinnässä ja silleen. Sitä paitsi, jos kotikissa haluaisi ihmisensä päämäärätietoisesti ja suunnitelmallisesti hengiltä, se voisi asettua kasvoille nukkumaan, järsiä taktisesti sähköjohtoja tai tönäistä jotain painavaa hyllyltä ihmisen päähän. Mutkun ei ne halua. Kuka sitten muka aukaisisi ruokakaapin oven? :D No joo. Se, joka kirjoittaa tuollaista uutisena, ei ole tainnut ikinä omistaa kissaa tai nähdä, miten kissa tervehtii omistajaansa työpäivän jälkeen kehräämällä, puskemalla ja nuolaisemalla tai sitä, miten kissa tulee luokse lohduttamaan, jos omistajalla on murheita. No joo, nyt loppuu munkin avautuminen enne kun tulee liian pitkä kommentti. Tiivistettynä: Hyvä postaus, tykkään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja olen sun kanssa ihan samaa mieltä! Monesti kissatutkimukset tunnutaan uutisoivan mahdollisimman negatiivisesti ja/tai tutkimusta alentavasti, joka on todella ikävää.

      Poista
  2. Itekin tänä aamuna luin tuon ekan uutisen ja kommenttien ja alkuperäisen tutkimuksen pikaisen silmäilyn jälkeen teki mieli facepalmata. Samaa typeryyden/tietämättömyyden/laiskuuden/kiireen/skandaalinhakuisuuden aiheuttamaa liioittelua ja vääristelyä löytyy toki monista muistakin uutisaiheista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, valitettavasti! Ja usein kohteena on uusin tutkimustieto, mikä ei taatusti auta nostamaan ihmisten luottamsta tieteeseen.

      Poista
  3. No huhhuh, että onkin taas järkevä uutinen :D Aina ei pidä uskoa mitä uutisoidaan, tämä ainakin ihan älytön ja väritelty satu näistä ihmisen tappaja lemmikeistä :D Kyllähän sen kaikki tietää, että kissa on pienpetoeläin joka saalistaa lintuja, jyrsiöitä yms. Teki kyllä mieli iskeä päätä seinään kyseisen uutisen luettua :D Todella hyvä postaus, tosin itse törmäsin vasta ensi kerran kyseiseen uutiseen luettuani tämän postauksen, tykkään! (:

    VastaaPoista
  4. Noi tutkimuksista väännetyt uutiset on useimmiten ihan hirveetä luettavaa. Onneks nykyään pääsee helpolla lukemaan ne tutkimukset, tai ainakin niiden tiivistelmät.
    Ihan selvästi kyl Pena just nyt yrittää tappaa mut, tai siis oikeestaan syödä elävältä, nuolee mun poskea tässä samalla kun kirjoitan. Selvästi maistelee ihan siihen malliin, että tästä mä aloitan... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, open access -julkaisut onneksi yleistyvät koko ajan ja nykyään tieteen avoimuus ulottuu lähes kaikissa lehdissä edes siihen vapaasti saatavilla olevaan tiivistelmään. Voi Pena! Meillä Kiira on muutaman kerran kehrätessään testannut mun mureutta, mutta koska oon vielä täällä kirjoittamassa blogitekstejä, se on ilmeisesti todennut mut vielä sitkeäksi. :D

      Poista
  5. Mie en jaksa enää ottaa tosissani näitä tutkijoiden kissoista tekemiä tutkimuksia. Tai no, en ole kyllä koskaan niitä tosissani ottanutkaan... :D Uskoisin, että jokainen kissanpalvelusväkeen kuuluva tietää aivan itse haluaako se Misse syödä ihmisensä tämän nukkuessa, onko Misse kenties enemmän kiintynyt asuntoon vai siihen ihmiseen jne... äääh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ei tutkijoita kannata lytätä, tässäkin vika on ollut toimittajan! Oikeasti, tutkimus on tarjonnut todella paljon myös täällä kissapuolella. Ja sitäpaitsi myös monilla tutkijoilla on kissoja tai läheinen suhde niihin, koska usein halutaan tutkia sitä mitä usein kohtaa. :)

      Poista
  6. Tähän tekstiin ei ole kyllä mitään lisättävää. Itseänikin ärsytti vähän tuo uutinen, kun moni kaveri sitä innoissaan mulle linkkaili. :|

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muakin alkoi aina kypsyttää uudestaan kun se tuli jatkuvasti jossakin vastaan! :D

      Poista
  7. Uutinen on totta. Nilsson tappaa muo hitaasti rakkaudella. Ja Börje meidän nuorta aikuista. Eikä me edes tajuta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, mitä hölmöjä me ollaankaan oltu!

      Poista
  8. En lukenut tätä uutista, kun oli jo tehty semmoinen uusi uutinen että tuo tutkimus oli ihan täyttä huuhaata! :D Uutiset on kyllä aina niin pöhköjä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutkimus ei ollut huuhaata vaan sen uutisointi! :)

      Poista
  9. Valitettavasti tätä postausta tuskin tullaan koskaan jakamaan yhtä paljon kuin niitä uutisia, joita tässä ruodit. Käy sääliksi ihmisiä, jotka lukevat vain ne uutiset. :D

    VastaaPoista
  10. Mua tuo uutinen lähinnä silmäpyöräytytti. Ja kotona nauratti, kun Juju yritti selvästi tappaa mut rakkaudella. Tuli nimittäin sellaiset puskut äkäisen murinan (= hempeän kehräyksen) kera, että on suoranainen ihme, että enää olen elossa. =)

    VastaaPoista
  11. Oi voi, se on just tätä kun media ei jaksa/halua tarkistaa lähteitä vaan menee sillä mitä muutkin ovat kirjoittaneet. :/ Luulisi, että juuri uutisoinnissa painotettaisiin lähdekriittisyyttä. Lehden mainehan siinä kärsii, jos julkaisevat mitä sattuu. Mie nykyään pyrin välttämään Iltalehteä ja -Sanomaa juuri tästä syystä, otsikot on niin skandaalinhakuisia ja jutut sisältävät virheitä. Helsingin Sanomatkaan harmillisesti ei ole niin laadukas (verkko)lehti mitä olin aiemmin luullut.

    Säästyin yllättävän hyvin tältä uusimman tutkimuksen mediakohulta, mutta tuohon alimpaan tutkimukseen olen törmännyt muutaman kerran ja ihmettelin suuresti käytettyä tutkimusmetodia. Jossain lehtijutussa pröystäiltiin sillä, että kuulemma tutkimuksen mukaan monelle omistajalle tuli yllätyksenä kissansa välinpitämättömyys ja tuli pakostakin tunne, että siinä rivien välistä vinoiltiin koirien välittävän omistajastaan paljon enemmän. Kissat muutenkin ovat itsenäisempiä luonteeltaan, joten tutkimuskeino ei minusta ollut pätevä kissan ja omistajan suhteen syvyyden mittaamiseen. Ja nyt kun luin tutkimuksen tiivistelmän siellä onneksi lukikin " It is concluded that alternative methods need to be developed to characterise the normal psychological features of the cat-owner bond." eli tutkijat taisivat itsekin ymmärtää, ettei keino ole pätevä. Hienoa, että lisäsivät tuon loppuun niin toivonmukaan tutkimuskeinoa kehitetään tulevaisuudessa ja tosiaan tutkitaan isommalla otoskoolla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti musta tuntuu että näistä hömppäuutisista eivät kärsi ne lehdet, vaan tutkijat ja tutkimus ylipäänsä. :/ Kukaan ei enää jälkikäteen muista hömppäuutisten korjauksia eikä välttämättä ole tietoinen että alkuperäinen uutinen oli aivan väärä. Samalla usko tieteeseen vähenee jatkuvasti, kun uutisten perusteella tiede on pelkkää tuollaista "kissasi yrittää tappaa sinut" -hömppää. Harmillista. :/

      Poista