Matkaava Kivikis

Sunnuntaina lähdettiin kaveriporukalla matkaamaan Turusta kohti Helsinkiä ja Lemmikkimessuja. Viime messuista oli jo muutama vuosi aikaa, mutta en taaskaan joutunut pettymään! Iso tila oli täynnä kaikenlaisia nähtävyyksiä kahdesta eri kissanäyttelystä kani-agilityyn, papukaijoihin ja (ihan liian houkutteleviin) myyntipöytiin.

Messupöhinää.

FINTICAtin ja CFA:n näyttelyissä oli rivikaupalla kissoja, varmaan toistasataa osanottajaa jos ei ylikin. Mä olin erittäin ihmeissäni että suurin osa kissoista oli sekä häkeissään että tuomarin pöydällä todella rauhallisia, hälinä oli nimittäin todella kova: ihmisiä kiersi näyttelyhäkkejä välillä tungokseksi asti, silloin tällöin joku koira haukkui kauempana ja näyttelyalueen lähellä oli todella kovaäänisiä papukaijoja.

Näyttelyaluetta.

Muihin kissabloggaajiin en valitettavasti sattunut törmäämään, olen toisaalta niin sokea että joku vastaantullut on saattanut jäädä huomaamattakin. :D Ausare-kissalan Katariina (jonka tietysti voisi laskea myös kissabloggaajaksi) kuitenkin oli näyttelyssä, joten tuli sentään tavattua joku tuttu ja näin myös ihanaisen Chandanin. Pikkuneito oli tuomarille söpöilystä niin väsähtänyt, että makasi kerällä eikä jaksanut herätä edes Katariinan rapsutuksiin. Ihanan rento tyyppi!

Tuli pyörähdettyä myös Outlet Expossa sekä Maaseutu- ja Kädentaitomessuilla. Sorruin myös ostamaan meille ihmisille tuliaisiksi juustoa ja herkullisia chilisalmiakkikarkkeja.

"Mitä sä täällä teet, takaisin Lemmikkimessuille!"

Lemmikkimessuilta mukaan tarttui perheen suomuisille jäsenille kenttäsirkkoja sekä ihania oransseja siiroja. Kissaraukat eivät saaneet tuliaisiksi herkkuja tai leluja, tai ylipäänsä kovinkaan paljon. Ostin nyt paljon kehuttua Groomer's Goop -rasvanpoistoainetta, ihan siltä varalta että Kiiran kanssa tarvitsisi joskus edustaa, sillä kun pitkässä ja paksussa turkissa rasva näkyy aivan samantien. Törmäsin myös Kivikis-myyntipisteeseen, ja pohdin sellaisen ostamista todella pitkään. Hinta oli varsin edullinen ja pesät ovat todella nättejä, mutta kestävyys epäilytti. Päätin sitten kuitenkin ostaa sen, sentään kissat todennäköisesti tykkäisivät siitä. Nyt meilläkin on siis Kivikis!

Kiira omi heti Kivikisin itselleen. Arvelin että pikkuneiti tykkäisi pesästä, koska se tykkää tunkea peiton alle sekä viihtyy kaikenlaisissa suojaisissa koreissa.

"Mee pois, tää on mun!"

Kun Kiira lopulta päätti tulla pesästä pois, Eemeli hyökkäsi sinne.

Kiira ei tästä pitänyt, vaan yritti suostutella Eemelin ulos pesemällä.

Suostuttelukeinoista huolimatta Eemeli ei kuitenkaan suostunut hievahtamaankaan. Ensin Tomu ei ollut yhtään kiinnostunut Kivikisistä, mutta seuraavana aamuna se oli keksinyt että pesä on tosi mukava. Valitettavasti ei nukkumapaikkana vaan leikkikaluna. Mauhurrikaanin käsittelyn jälkeen, näin muutama päivä messuilun jälkeen pesä näyttää tältä.

Kivikisin matka alkoi Lemmikkimessuilta ja nyt se matkustaa hyvää vauhtia kohti revityn pannukakun asemaa. Pesän viimeinen matkakin taitaa tulla eteen aikaisemmin kuin luultiin. No, on tämä tietysti parempi kuin se että pesä vain pyörisi käyttämättömänä lattioilla.