Ostin vähän aikaa sitten kuljetuslaukun, kun sain sen käytettynä todella edullisesti. Jokainen muovista kuljetuskoppaa julkisilla kuljettanut varmaankin tietää että sitä kovaa, isoa laatikkoa on hirveä kuljettaa edes bussipysäkille, puhumattakaan siitä että kopan kanssa kävelisi yhtään sen pidemmälle.
Tätä laukkua on käytetty vain kerran tositilanteessa, joulureissulla appivanhemmille ja takaisin (jolloin kuljimme autolla koko matkan), mutta laukku vaikuttaa erittäin hyvältä: se on iso (ehkä jopa liiankin iso) ja kestävän oloinen, sivuilla on kätevät taskut tavaroille ja kantokahvat ovat tarpeeksi pitkä.
 |
| Pikkuneidin täytyi tottakai ängetä mukaan kuvaan. |
Meidän kissojen saaminen kuljetuskoppaan on ollut jo pitkään ongelma. Laiska omistaja ei ole ehtinyt/jaksanut/muistanut ikinä muuten vain pyytää kissoja koppaan ja palkata siitä, vaan aina kun koppaan on täytynyt mennä, on lähdetty johonkin. Sitten kun kissat pitäisi saada koppaan, herkut eivät kelpaa vaan kissa täytyy survoa sisään, joka ei ole kivaa kissoille eikä omistajalle. Jännä kyllä, kuljetuskopassa on etenkin Eemelin mielestä mukava hengailla kun se on esillä, mutta sitten poika vetää liinat kiinni kun johonkin pitäisi lähteä.
 |
| Kuljetuslaukussa on mukava istuskella. |
Nyt kun uusi laukku tuli hankittua, päätin alkaa treenailla laukkuun menemistä ikään kuin puhtaalta pöydältä. Olen siis aina silloin tällöin houkutellut kissoja kuljetuslaukkuun ja palkinnut muutamalla herkulla, ja pari kertaa sulkenut ja avannut vetoketjua muutaman kerran putkeen. Tässä on video viimeisimmästä treenihetkestä laukun kanssa.
Kuten näkyy, tein virheen Kiiran kanssa videon loppupuolella. Vaadin siltä liikaa ja pidin laukun vetoketjua liian kauan kiinni, jonka takia neiti hyppäsi laukusta pois. Tuon virheen takia pyysin Kiiran uudestaan laukkuun ja syötin sille loput herkut laukun vetoketju auki. Täytyy olla tarkkaavaisempi ajoituksen kanssa seuraavalla kerralla ja toivoa ettei Kiira ottanut itseensä.
Näillä kissoilla ei ole ikinä motivaatio-ongelmia, mutta tänään Eemelillä oli motivaatio aivan nollissa treenatessamme seuraamista. Seuraaminen oli haahuilevaa ja hidasta, ja pyörähdykset mun edestä sivulle perusasentoon flegmaattisia ja vajaita, jonka takia Eemeli jäi joka kerta istumaan vinoon. Kosketuskepin kanssa (josta Mapustin on jostain syystä kauhean kiinnostunut) sain pari kohtuullista toistoa, mutta ikinä aiemmin seuraaminen ei ole ollut näin huonoa! En tiedä pitäisikö Eemelin kanssa pitää taukoa treeneistä kokonaan, treenailla pelkästään jotain rentoa ei-tokoa vai yrittää pian uudestaan paremmalla palkalla. Voi myös olla että Puumeli oli vain väsynyt tänään, eikä meillä olekaan motivaatio-ongelmaa. Ainakin se on koko illan torkkunut sohvalla meidän vieressä. :D
Olipa kivaa kun oli video! Olisi kiva nähdä niitä lisää. :-) On muuten kätevän näköinen laukku.
VastaaPoistaOlen kuvannut muutamia treenivideoita mutta jotenkin suurin osa ei ole vielä eksynyt tänne blogiin. Täytyisi siis ehkä aktivoitua tälläkin saralla. Tervetuloa lukijaksi! :)
PoistaMie en ole pitänyt laukkuja kestävinä kuljetusvälineinä (ei yhtä kovaa ja järkkymätöntä kuin muovi), mutta tykkään ehdottomasti tuosta, että laukkuun mennään yläkautta eikä edestä! :) Kisuja on vaikea saada koppaan ja vielä vaikeampi sieltä ulos esim. eläinlääkärikäynneillä. Aina pitää nostaa kansi pois, jotta kisun saa tutkittavaksi.
VastaaPoistaMie oon opettanu kisuille koppaanmenon käskystä, mutta tositilanteissa siitä ei ole ollut hyötyä. Tosin monesti en ole koittanutkaan, sillä jos kisu ei halua joutua kiinni (eli hoksaakin, että koppaanmeno tarkoittaa lähtöä), se pakenee sängyn alle ja sieltä sitä on vaikea saada pois. Joten pakolliset ja aikataulutetut reissut teen niin, että suljen kisut vessaan ja sieltä haen ne yksitelleen koppaanlaitettavaksi, eivät pääse piiloutumaan. :D
Ps. Hurjan suloinen tuo häntä mikä jää laukun ulkopuolelle. :DD ♥
PoistaMäkin aluksi pelkäsin miten laukku kestää, mutta ihan turhaan. Tuo on todella jämäkkää tekoa, vaikkakin meidän katit (etenkin Kiira) eivät yleensä kopassa riehu joten vähemmänkin kestävä varmaan riittäisi.
PoistaVoi ei! Meillä kissat eivät ikinä lähde pakoon kun tajuavat että täytyy lähteä reissuun, mutta haraavat kyllä kovalla voimalla vastaan jos koppaan joutuu pakottamaan. Yläkautta meneminen tuntuu kyllä erittäin kätevältä, kun laukun pohjalle voi heittää herkun ja pään painuessa alas vetoketjun saa suljettua nopeasti. Ylihuomenna olisi tarkoitus testata laukkua Kiiran kanssa, sitten nähdään miten laukun sulkeminen onnistuu tositilanteessa. :D
Kiva video! Hyvin kissa malttoi olla laukussa, vaikka vetoketjua vedettiin kiinni. Meillä on vain muovisia boxeja kuljetusvälineinä, mutta niiden ongelma on käteen jäävät kahvat. Monta kahvaa on mennyt rikki ja koppa on tippunut kädestä, joten kovin paljon en niihin luota. :( Koppaan saaminen on meilläkin vaikeaa, koska kissat laittavat hyvissä ajoin pakin päälle ja se on yhtä taistelua sen jälkeen.
VastaaPoistaKiitos! Olen kuullut monelta että muovisten koppien kahvat jäävät käteen, meille ei onneksi ole sellaista vielä käynyt. Voin kyllä uskoa että luotto laatikoihin menee aika nopeasti tuollaisen säikähdyksen jälkeen. Itsekin olen aina kironnut sitä että ennen matkaan lähtöä täytyy taistella kissat koppaan, etenkin kun voisi vain kuluttaa hiukan aikaa ja treenata koppaan menemistä, jolloin se todennäköisesti olisi tositilanteessakin helpompaa. :D Täytyy sitten uuden tulokkaan kanssa alkaa treenata koppaan ja laukkuun menemistä aktiivisesti, jotta lähteminen ei olisi aina yhtä taistelua.
PoistaJostain luin, että kissalle olisi hyvä osoittaa pienestä pitäen, että matkustus ei tarkoita automaattisesti mitään epämiellyttävää matkustuskohdetta kuten eläinlääkäriä. Eli jos kissaa kuljettelee jo pentuna myös kivoihin paikkoihin eli vaikka jonkun tutun luo, jossa se saa herkkuja ja leikitystä niin ehkä kissa ei menisi tuossa tilanteessa niin paniikkiin? Meillä kissat joutuvat yleensä aina eläinlääkäriin ja toisinaan kissanäyttelyyn, joten ei ihme, että ne taistelevat koppaan laittoa vastaan. Mietin, että onkohan nuorimmainenkin kissani jo liian vanha siihen, että sen ottaisi joskus mukaan kissattomaan paikkaan. Kissa on nyt n. 9 kuukauden ikäinen ja alkaa varmaan kohta myöskin pelkäämään koppaan laittamista, vaikka muuten onkin reipas luonteeltaan.
PoistaMe ollaan kyllä reissattu kissoille mieluisiinkin paikkoihin pienestä pitäen, mutta noiden mielestä kauheaa taitaa olla auton tärinä ja melu. Totuttaminen on kyllä ehdottomasti hyvä idea ja minunkin olisi tarkoitus reissata uuden tulokkaan kanssa etenkin ensimmäisenä vuotena enemmän kuin noiden kanssa.
PoistaEi kissasi tosiaankaan ole liian vanha, luonteesta reissailun järkevyys on kiinni! Itse aloin kulkea Kiiran kanssa enemmän ehkä vuosi sitten, neidin ollessa jo yli kolmevuotias, ja se on ottanut lisääntyneen matkustelun ihan iloisesti vastaan. Koppaan menemisestä ja itse matkustuksesta Kiira ei tosiaan tykkää, mutta se on hirmuisen reipas ja utelias pikkuneiti joten uudet paikat ovat sille aina hauska seikkailu. Eemeli taas pysyy lähinnä kotona, koska se selvästi stressaa uusissa paikoissa.
Hyvä jos ei ole ja ainakin kissa on melko hiljainen matkustaja, mitä nyt pientä naukumista kuuluu välillä kopasta. Ensimmäisen kerran (jos ei kasvattajalta kotiin vientiä lasketa) kissa pääsi ajelulle, kun pyysin miestäni tuomaan sen 4 kilsan päähän työpaikalleni samalla kun hakee minut kotiin. Menomatka oli kuulemma aika huutelua, mutta kun tästä työpaikalta lähdettiin kotiin päin niin pentu oli jo selvästi rauhallisempi autossa. :)
PoistaLoistavaa, varsin sopeutuva kissa taitaa siis olla! Juuri tuollainen pieni kulkeminen olisi tehnyt meilläkin tosi hyvää, niin lähteminen ei olisi mikään iso juttu. Täytyy seuraavan kissan kanssa panostaa tähän ja ottaa se vaikka mukaan eläinkauppaan katsomaan sopivia valjaita, leluja tai ihan mitä vaan. :)
PoistaMeillä myös Nuttu testaa kaikki esillä olevat kopat ja kuljetuskassit, mutta lähdön tullessa ei kyllä olisi tulossa suljettavaksi koppaan. Mä olen autottomana (tai no nyt on avomiehen auto välillä käytössä) ihastunut kantokasseihin ja löytyy lemmikkirattaatkin esim. näyttelyreissuja ja useamman kissan kuljetusreissuja varten. Tessalle ei ole tällä hetkellä kankaista kantokassia, joten harkinnassa reppumallisen kantokassin hankinta.
VastaaPoistaMeillä oli lainassa tuollainen reppumallinen kantokassi ja voin suositella lämpimästi, sitä oli todella kevyt kantaa! Ainoa huono puoli on se, että kissaa ei näe ilman repun ottamista selästä. Tarkkailu olisi kuitenkin kätevää tilanteissa jossa katti alkaa vaikkapa yhtäkkiä panikoida ja se täytyy saada rauhoiteltua. Pidemmillä kävelymatkoilla reppu on kuitenkin muuten ihan loistava. :)
Poista