Lonkkatohtorilla

Kiira on ollut jotenkin vaisu. Se leikkii, hakee huomiota tekemällä tuhmuuksia, hyppii ja kiipeilee ja on kaikin tavoin oma pirtsakka itsensä, mutta silti se on ollut jotenkin vaisu. Jos olen jotain oppinut näistä kissanomistajana vietetyistä vuosista, niin sen että kun tuntuu että kaikki ei ole ihan hyvin, jotain yleensä on vialla. Kiiran tapauksessa se jotain on lähes aina kipua lonkissa. Laserhoito tuntuu tehoavan Kiiran lonkkavaivoihin, joten varasin Kiiralle ajan Petvetiin laserhoidon aloitukseen.

Tänään sitten mentiin eläinlääkärille. Tiesin että ollaan perillä vähän etuajassa, joten otin Kiiralle mukaan valjaat ja hihnan. Eläinlääkäri oli myöhässä päivystystapausten takia, joten neidillä oli runsaasti aikaa seikkailla. Ja neitihän tykkäsi! Se marssi innoissaan häntä pystyssä ympäri odotushuonetta. Lopuksi harjoiteltiin myös vähän istumista, maahanmenoa, vilkuttamista sun muita temppuja, että Kiira malttaisi välillä rauhoittua odottamaan.

Itse eläinlääkärin vastaanotto ei mennyt ihan niin hyvin. Eläinlääkäri tunnusteli Kiiran lonkat, jotka tuntuivat oikein hyvältä, joten vaisuuden syy ei ollut siellä. Kiiran ristiselkä sen sijaan oli todella jumissa. Lisäksi neidin vasemman polven ristisiteet tuntuivat turvonneilta ja polvessa tuntui yliliikkuvuutta. Painellessa polvi ja selkä olivat niin kipeät että Kiira murisi. Meidän Kiira, joka ei ole koskaan ikinä missään tilanteessa murissut ihmisille, murisi hiljaa kun eläinlääkäri paineli kipeitä kohtia. Selvästi siis polvi ja selkä ovat todella, todella kipeät. Piru vie. Harmittaa tietysti se että Kiira on kipeä, mutta myös se etten ollut huomannut Kiiran kipuja. Tunnen itseni todella huonoksi kissan- ja Kiiranomistajaksi. :(

Kiira sai eläinlääkärillä laseria selkään, lonkkiin ja polviin, ja sille annettiin lisäksi ensimmäinen Cartrophen-pistos. Meillä on laserhoitoa ensi viikolla kaksi kertaa, ja sen jälkeen vielä toiset kaksi viikon välein. Viimeisellä kerralla annetaan toinen Cartrophen-pistos ja tutkitaan onko laserhoito auttanut. Sen perusteella mietitään, miten jatketaan hoitoa. Eläinlääkäri suositteli polvien kuvaamista, että nähtäisiin mikä nivelsiteiden tilanne on. Olin ajatellut viedä Kiiran ensi vuonna Helsinkiin uusintakuvauksiin ortopedille, jota monet ovat erittäin lämpimästi suositelleet, mutta voikin olla että täytyy aikaistaa reissua ja ottaa samalla kuvat myös polvista.

Eläinlääkärin jälkeen ihmisisän reppu on paras lepopaikka.

Hemmetti että harmittaa.